Puvustus näytelmään Ballade de la soupe populaire, Pariisi 2016

Kirjoittaja: Sami Korhonen

Olen aina pitänyt kauneudesta ja eleganssista. Dallas ja Dynastia kuuluivat mielestäni televisiosarjojen ylimpään kastiin,
vaikka en niiden juonikulkuja tai ihmissuhdekiemuroita välillä edes ymmärtänyt. Kimaltelevat ja värikkäät vaatteet, isot kampaukset ja pröystäilevät korut olivat parasta, mitä tiesin.

Tykkäsin myös piirtää ja luoda tarinoita. Siksi teinkin mielelläni sarjakuvia, joissa päähenkilöinä seikkailivat eksoottiset eläimet. Ja mielestäni oli täysin luonnollista, että luksuspilvenpiirtäjän kattohuoneistossa asuvalla virtahevolla oli aina jättimäisiin korvakoruihin sointuvaa huulipunaa ja röyhelöpaita.

Näihin muistoihin palasin tehdessäni puvustusta näytelmään Ballade de la soupe populaire (Leipäjonoballadi, kirjoittanut Emilia Pöyhönen, käännös ja ohjaus Tiina Kaartama).

Vaikka näytelmän teemoina olivat nälkä ja köyhyys, löysin puvustukseen inspiraation nimenomaan vanhoista piirroksistani ja lempitelevisiosarjoista. Keskustelimme paljon ohjaajan kanssa siitä, miten haluamme aihetta käsitellä ja tulimme tulokseen, että eivät nämä ihmiset halua näyttää köyhiltä tai onnettomilta. Kyseessä on näytelmä näytelmän sisällä. Leipäjonossa odottavat ihmiset näyttelevät toisilleen ja itselleen, että hyvin tässä menee. Ja tämä näytelmä esittäytyy katsojalle jopa hieman irvokkaana.

Siksi päätinkin tehdä näyttelijöistä sarjakuvamaisia hahmoja, joiden vaatteet olivat kuin piirretty päälle.

Voidakseni selittää ajatustani ohjaajalle otin harjoituksissa kuvia näyttelijöistä ja piirsin ottamiini kuviin näyttelijöille ylle värikkäät vaatteet.

Hiukset olivat kuin vedellä tasoitellut ja värikäs meikki teki kokonaisuudesta melkein riettaan, sillä lavastus oli muuten lähes kokomusta.

Asuja maalaillessani tunsin olevani jälleen se jokaviikkoista Dynastia-jaksoa odottava ja värejä rakastava, hieman outo lapsi.